Elämä on ihanaa!

Hupsista! Viimeiset kaksi viikkoa on menneet ihan hujauksessa! Tekemistä on riittänyt joka päivälle, eikä tullut mieleenkään kirjoittaa tänne blogiin. Nyt kun minulla on alkanut kesäloma, suurimmat kiireet ovat takanapäin. Tietenkin suunnitelmia on paljon tulevaisuuden varalle, mutta aikaa on enemmän kirjoittamiseen. Olinkin aloittanut aiemmin, noin kaksi ja puoli viikkoa sitten postauksen kirjoittamisen, mutta keskenhän se oli jäänyt. Haluan jatkaa kyseistä tekstiä ja päivittää ajatukseni ajantasalle!

Neljä vuotta... Niin kauan siitä on kun näin ihanan vaihtariystäväni viimeksi.

Mutta!! Muutama viikko sitten saatiin nollattua tuo huima laskuri ja tapasimme PITKÄN odotuksen jälkeen uudelleen. Fiilikset on näin viikkojen jälkeenkin todella korkealla.

Yhteiseen aikaamme sisältyi monenlaista: Oulussa hengailua, kotikaupungissani kiertelemistä, Kalajoen dyyneillä kävelyä paljain jaloin <3... Monen moista kerkesimme tehdä, vaikka yhteinen aikamme oli lyhyt - vain vajaat 4 vuorokautta. Kiitolinen olen suuresti tästä ajasta, sillä monet yhteiset (suomalaiset) ystävämme eivät syystä tai toisesta kerenneet nähdä vierasta ollenkaan tai näkeminen rajoittui vain muutamaan tuntiin.

Ikävä on muodostunut näin parin viikon jälkeen, mutta tiedän, ettei tämä jäänyt viimeiseksi jälleennäkeemiseksi. Tämä on lupaus - Itselleni sekä ystävälleni.

Kauppuri 5:n pekonihampurilainen

Kauppurin isot ranskalaiset, nam!

Ystäväni kävi yläkoululla puhumassa kotimaastaan Kanadasta!

Kalajoki

Viimeiset turistikuvaukset Oulussa ennen lähtöä

Ystäväni lähdön jälkeen olikin heti jo tiedossa reissuja! Kuopiossa järjestettiin 25.5.-26.5 kansainväliset koiranäyttelyt, jonne menimme Ullan sekä kasvattajani kanssa. Asuntoautolla matkattiin Kuopioon ja takaisin. Sattuipas niin, että se oli elämäni ensimmäinen kerta liikkuvan asuntoauton kyydissä! Koiria meillä oli matkassa kolme - Ullan emä Räsy, englanninbulldoggi Elli sekä tietenkin Ulla. Jokainen koira menestyi hienosti näyttelyssä. Säät suosi meitä oikein kunnolla ja kävihän siinä sitten niin, että naama ja kädet paloivat allekirjoittaneella totaalisesti. Eipä tuo mieltä lannistanut, rusketukseksi se siitä myöhemmin muuttui ;)

Kasvattajan puoliso tarjosi jäätelöä Ullalle

Ellillä ja Ullalla on hauskaa. Räsystä vaikea sanoa samaa ;)

Ensi viikolla onkin sitten tiedossa Tallinan reissu. Edelleenkin fiilikset sen reissun suhteen ovat odottavaiset - uusi ja "tuntematon" maa... Mitäköhän hienoa sieltä löytyy? ;)

Eilistä ukkosta kaipaillen,

- Sanna