Sannan elämää: jotain kaunista

Tähän asti olen julkaissut postauksia liittyen matkailuun, remonttiin tai koiraani. Nyt on minun vältämätön tarve poiketa totutusta ja kertoa viime tiistain tapahtumista.

Lapsuudenystäväni koki viime syksynä jotain tajuttoman ihanaa. Häntä kosittiin, pienlentokoneessa.. Kyllä! Hänen avopuolisonsa oli juuri saanut lentoluvan ja niinhän siinä kävi, että toisella yhteisellä lennollaan mies repäisi ja kosi. Siitä lähti häiden suunnittelu käyntiin. Minä hyppään jossain vaiheessa mukaan tarinaan. Sain puhelun ja ystäväni kysyy minua seremoniamestariksi! Termi on varmasti monelle ihan uusi (kuten minullekkin, kun siitä ensimmäistä kertaa kuulin tehtävään pyydettäessä), joten lainaan naimisiin.info-sivuston kuvausta seremoniamestarista:

Seremoniamestari on pöyhkeän juhlalliselta kuuluva nimitys. Se on kuitenkin ihan hyvä yleisnimitys henkilölle, joka on “vastuussa” juhlien kulusta. Hän kuuluttaa eri tapahtumien alkamisesta, juontaa leikkejä, informoi vieraita aikataulusta, kertoo vessojen sijainnista yms., vähentää tai lisää leikkejä tilanteen mukaan, paikkaa virheet ja mokat niin, ettei hääparia täydy vaivata, huolehtii vieraiden viihtymisestä, lopettaa juhlat tyylikkäästi jne. Hän toimii myös linkkinä esimerkiksi pitopalvelun henkilökunnan ja bändin välillä yms. Hän on se henkilö, joka tietää koko ajan “missä mennään”. Kaikkein tärkeintä on se, että hän ottaa kontolleen kaikki murheet ja huolet, niin että hääpari saa olla tänä elämänsä päivänä huoleton.

Myöntävästi vastasin kunniatehtävään ja fiilikset on erittäin hyvät! Meitä on kaksi seremoniamestaria - toinen morsiamen puolelta ja toinen sulhon. Olemme tammikuusta alkaen useaan otteeseen palaveeranneet häiden järjestelyiden tiimoilta. Häät ovat kuukauden päästä, 8.6.2013!

Ja nyt takaisin selostukseen, mitä tapahtui tiistaina!

Kävin hakemassa morsiamen ja suuntasimme kohti morsiusateljee Katariinaan (http://www.katariina.net/). Saavuimme perille ja meidät ohjattiin ompelijan työhuoneeseen, missä mekko odotti kauniina <3 Minulla on hääpäivänä tehtävänä auttaa morsian pukuunsa, joten läsnäoloni viimeisessä sovituksessa oli tarpeen. Minulle opastettiin vaihe vaiheelta, kuinka mekko puetaan morsiamelle sekä kuinka nyöritetään selän nyöritys.

Ystäväni on valinnut aivan äärettömän ihanan puvun, joka on hänelle täydellinen. Sulhanen varmasti tirauttaa kyyneleen pari, kun näkee tulevan vaimonsa tässä puvussa. Olen ihan varma! Sama kyllä saattaa minulle käydä kirkossa, kun katson ihanaa hääparia alttarilla.... Oih! <3

Upea kokemus kaiken kaikkiaan käydä morsiusateljeessa, kenties jonain päivänä minäkin asioin siellä asiakkaana ;)

Tässä fiilistelykuvia tiistailta: